Vuotuiset arkistot: 2016


Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ei allekirjoita hallituksen aikeita selvittää tuulivoiman terveysvaikutuksia. Se ei ole "huuhaata", kuten lehti väittää hänen sanovan.

Kansanedustajat saavat paljon yhteydenottoja koskien tuulivoimaa. Monet niistä terveysvaikutuksista, oirehdinnasta tuulivoimaloiden lähettyvillä. On totta, että on alueita, joilla tuulivoimalla tuskin on paljoakaan vaikutusta ihmisen asumiseen saati terveyteen. Tuulivoima kyllä vaikuttaa luonnossa eläinten reviireillä. Tuulivoimaloiden käyttöä on rajoitettu jo nyt esimerkiksi pesintäaikaan (arosuohaukka) ja tiedetään erinäisten lintujen kuolleen tuulimyllyjen lapoihin.

Näen tässä keskustelussa paljon samankaltaista kuin aikanaan sisäilmaongelmien noustua esiin. Asioista tiedettiin rajoitetusti, tutkimustietoa oli, muttei riittävästi. Ajan oloon on lakattu puhumasta "homeongelmista", vaan määritelmäksi on tutkimustiedon lisäännyttyä muototunut "sisäilmaongelmat". Kansalaiskeskustelussa ja virallisemmissakin mielipiteissä näitä ongelmia pidettiin liioiteltuina ja jopa kuviteltuina. Näinhän ei kuitenkaan kaikistellen ole. Ei sata vuotta sitten puhuttu sähköallergiasta, mutta ympäristöyliherkkyys on saanut virallisen tautiluokituksen.

Tuulivoimalla on varmasti hyvätkin puolensa. Se on uusiutuvaa ja puhdasta lähtökohtaisesti, vaikkakin Suomessa harmillisen vähän kotimaista, toki tuuli puhaltaa kotimaan kamaralla. Tuulivoimateknologia tulee hyvin pitkälti ulkomailta. Lisäksi tuulivoimaa tuetaan kotimaisen energian kustannuksella. Biomassat jäävät hyödyntämättä ja se olisi kotimaista jos mikä. Metsä kasvaa Suomessa, siis energiapuu. Ja oikea-aikainen energiapuun korjuu tuottaa edelleen parempaa tulosta loppukäytölle eli mekaaniselle ja kemialliselle puunjalostukselle. Sitten metsä kasvaa sitoen hiiltä. Meillä on muitakin hyödynnettäviä biomassoja.

Hallitusohjelmassa on sovittu energian tukemisesta kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti. On aiheellista edetä strategian mukaan ja todeta tämän hetkinen tilanne. Kansalaisia on lupa kuulla, tutkimustietoa hankkia lisää ja rakentaa tuulivoimaa turvallisesti. Se että tutkimustietoa on paljon, ei poista tuulivoimaloiden lähellä asuvien kokemuksia.

0

On lupa puhua tuulivoiman terveysvaikutuksista


Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ei allekirjoita hallituksen aikeita selvittää tuulivoiman terveysvaikutuksia. Se ei ole "huuhaata", kuten lehti väittää hänen sanovan. Kansanedustajat saavat paljon yhteydenottoja koskien tuulivoimaa. Monet niistä terveysvaikutuksista, oirehdinnasta tuulivoimaloiden lähettyvillä. On totta, että on alueita, joilla tuulivoimalla tuskin on paljoakaan vaikutusta ihmisen asumiseen saati terveyteen. Tuulivoima kyllä vaikuttaa luonnossa eläinten reviireillä. Tuulivoimaloiden käyttöä […]

Artikkeli On lupa puhua tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.

On lupa puhua tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista



MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ihmettelee (Maaseudun Tulevaisuus 27.7.16 ja 8.12.2015) - aiheesta (!) - metsävaratietolain käsittelyä Suomessa ja siihen liittyvää unionilainsäädäntöä. Kun kotoista päätöksentekoa seuraa, meillä näyttää olevan miina korsussa. Niin on jos siltä näyttää, kun Suomesta käsin on valitettu komissiolle.

Nyt valmistelussa oleva lainsäädäntö sallisi kaiken metsävaratiedon julkiseksi. Missä muualla vaaditaan näin julkiseksi minkään yrityksen tietoja? Metsänomistajien esittämä malli olisi ihan riittävä Brysselin direktiiveihin. Siinä kuviotiedot pysyisivät yksityistietoina, mutta raakadata eli hilatieto olisi julkista.

En usko, että metsänomistajilla on salattavaa ja joku roti täytyy olla omaisuudensuojassa. Ei Bryssel meiltä tietojen avaamista vaadi, vaan politiikkaa tekevät virkamiehet. Asia kuulemma kivistää mm. metsäbiotyypeistä. Niitä suojellaan jo nyt metsälakien nojalla ansiokkaasti. Metsänomistajat osaavat työnsä, metsiämme on käytetty vuosikymmeniä kestävällä tavalla. Johan ensimmäinen metsäasetus vuodelta 1886 meitä kehottaa ”Metsämaata älköön autioksi hakattako”.

Missä on metsätaloutta, on työpaikkoja ja verotuloja.

Sähköinen asiointi ei edellytä kaiken tiedon julkisuutta, vaan tietojen liikkuvuutta. Mikäli julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkaansa, komissio on salannut vaatimuksensa sisällön, mutta siis vaatii kuitenkin Suomelta julkisuuden lisäämistä. Lisää tällaisia elitistisiä ja demokratiaa halventavia päätöksiä niin johan meilläkin Fixit –paineet kasvavat!

Voi olla, että juuri nyt metsätieto ei kaikista suurinta yleisöä liikuta, mutta metsänomistajia on yli puoli miljoonaa ja jokaista heitä se koskee. Entäpä jatkossa - jos päätöksenteko toisensa jälkeen komissiosta on tätä, niin ylimielisiä päätöksiä napsahtelee yhä useamman suomalaisen kohdalle.

Arvostukseni EU:a kohtaan vähenee päivä päivältä ja sen arvostuksen se murentaa itse itseltään. Kansallinen metsäpolitiikka tulee tehdä siellä, missä on pohjoinen havumetsävyöhyke. Brysselissä se ei ole.

0

Komission salatut vaatimukset tulevat Suomelle kalliiksi


MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ihmettelee (Maaseudun Tulevaisuus 27.7.16 ja 08.12.2015) – aiheesta (!) - metsävaratietolain käsittelyä Suomessa ja siihen liittyvää unionilainsäädäntöä. Kun kotoista päätöksentekoa seuraa, meillä näyttää olevan miina korsussa. Niin on jos siltä näyttää, kun Suomesta käsin on valitettu komissiolle. Nyt valmistelussa oleva lainsäädäntö sallisi kaiken metsävaratiedon julkiseksi. Missä muualla vaaditaan näin julkiseksi minkään […]

Artikkeli Komission salatut vaatimukset tulevat Suomelle kalliiksi julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.

Komission salatut vaatimukset tulevat Suomelle kalliiksi



Nyt otetaan tosi tilanteessa mittaa työmarkkinaosapuolten sitoutumisesta yhteisvaluuttaan. Suomen liittyessä euroon ekonomistit varoittivat, ettei meillä olisi yhteisvaluutassa mahdollista reagoida kilpailukykymme heikentyessä devalvoimalla. Valuuttaan sitoutuminen hyväksyttiin laajasti, mukaan lukien myös työmarkkinajärjestöt. Käytännössä Ruotsi ainoastaan veti välistä ja tuloksen voi huomata tänään.  Korjaamme nyt epäsymmetrisen ja valuvikaisen eurovaluutan jälkiä. Aikanaan luotiin EMU –puskurit pahan päivän varalle talouden […]

Artikkeli Sopimus on sentään sopimus julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.

Sopimus on sentään sopimus


Olisiko aika pohtia Tullin siirtoa sisäministeriön alaisuuteen? Tulli on ollut viime aikoina uutisissa johtajakiistansa vuoksi. Paremminkin uutisissa voisi olla, koska Tulli suorittaa sille laissa annettua tehtävää edelleen perinteiseen tapaan. Sillä perinteinen Tulli yhä on, vaikka fiskaalisia tehtäviä ollaan siirtämässä verohallinnolle. Jatkossa kolmansien maiden tuontitullit kerätään unionille, joka palauttaa summasta kymmenen prosenttia maksut keränneelle valtiolle. Rajoillamme […]

Artikkeli Olisiko aika pohtia Tullin siirtoa sisäministeriön alaisuuteen? julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.

Olisiko aika pohtia Tullin siirtoa sisäministeriön alaisuuteen?



Tulli on ollut viime aikoina uutisissa johtajakiistansa vuoksi. Paremminkin uutisissa voisi olla, koska Tulli suorittaa sille laissa annettua tehtävää edelleen perinteiseen tapaan. Sillä perinteinen Tulli yhä on, vaikka fiskaalisia tehtäviä ollaan siirtämässä verohallinnolle.

Jatkossa kolmansien maiden tuontitullit kerätään unionille, joka palauttaa summasta kymmenen prosenttia maksut keränneelle valtiolle. Rajoillamme tulliasemilla muutos ei varmaankaan näy, perustehtävät, tullaus ja valvonta säilyvät.

Tulli suorittaa myös rikostorjuntaa. Se on esitutkintaviranomainen, jolla on poliisin ja rajavartijan toimivaltuuksia tietyin yhtenevin osin. Tullin rikostorjunta painottuu ulkomaanliikenteen valvontaan, niin ihmisten kuin tavaroidenkin liikenteeseen. Harmaan talouden reitit kulkevat rajojen yli, siinä mukana vastenmielinen ilmiö nimeltä ihmiskauppa.

Laissa on säädetty viranomaisyhteistyöstä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Viime eduskunta yhdenmukaisti tullin toimintavaltuuksia poliisilain ja rajavartiolain vastaavien säädösten kanssa. PTR – yhteistyön näimme konkreettisesti läheltä viime syksynä, kun Tornioon perustettiin turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus. Siellä Tulli oli mukana tehostamassa rajavalvontaa viranomaisyhteistyössä.

Tulli on siis mm. kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjuja, rajaturvallisuuden tehostaja ja maahanmuuton yhteistyöviranomainen. Kaikki edellä mainitut ovat sisäisen turvallisuuden ydintehtäviä, jotka ovat sisäministeriön ydintoimialaa.

Sisäisen turvallisuuden kenttä on viime vuosina kohdannut samaan aikaan sekä pienenevät määrärahat että nopeasti muuttuneen turvallisuusympäristön. Toimintoja on kuitenkin pystytty ns. sopeuttamaan, tarkoittaen esim. poliisi- ja raja-asemien sulkemisia. Yhtälö ei ole helppo.

Jo nyt sisäministeriön alaiset poliisi ja Rajavartiolaitos tekevät yhteistyötä Tullin kanssa kentällä. Myös johtotasolla toiminnan tiivistäminen olisi tarkasteleva. Jos tämä toisi PTR -käsipareja lisää kentälle, kannatan asian selvittämistä.

0

Olisiko aika pohtia Tullin siirtoa sisäministeriön alaisuuteen?


MEP Liisa Jaakonsaari huokailee blogissaan (19.2. Pohjoisen ääni) perussuomalaisten EU – kantoja. Valaisen asiaa omasta näkökulmastani. En ole ollenkaan vahingoniloinen EU:n ongelmista, enkä hekumoi sen hajoamisella. Olen lähinnä surullinen siitä, että onnistunut rauhan projekti on kääntynyt moraalikadosta kärsiväksi tulonsiirtounioiniksi. Kun kaikki EU:n jäsenmaat toimisivat kuten Suomi, meillä olisi ihanteellinen EU. Britannian ero EU:sta on mahdollinen […]

Artikkeli Britit ja muut kummat julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.

Britit ja muut kummat



Elämme onneksemme luonnonrikkauksien maassa. Meillä on n. 190 000 järveä joiden rantaviivaksi ympäristökeskus laski 215 000 kilometriä. Yli hehtaarin pinta-ala on 56 000 järvessä. Yli kymmenen neliökilometrin kokoisia järviä on 309, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 21 911 km² eli noin 65 % koko Suomen järvialasta.

Maapallon maat huomioiden meillä lienee parhaat mahdollisuudet tuottavaan kalatalouteen. Kuitenkin elintarvikekalasta on vain noin kuutisen prosenttia suomalaista alkuperää, olemme käytännössä tuonnin varassa. Kotitarvekalastus on vähentynyt paljon. Byrokratia lisää tuontikalan kulutusta jopa huviloilla, kun myyt pyytämääsi ylimääräistä kalaa - jopa sakon uhalla.

Kustannuskehitys on edistänyt kalan tuontia, ei omaa tuotantoa.

Valko-Venäjä huolimatta rantaviivan ja veden puuttumisesta on tänään ilmeisesti huomattava lohen viejä. Ruotsissa ja Venäjällä kalankasvatus on lisääntynyt, Suomessa vähentynyt. Yhtenä syynä varmasti on hidastava sääntely.

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa neljä kiloa ja tuontikalaa yli kymmenen kiloa asukasta kohti vuonna 2014. Näiden lukujen perusteella me voisimme olla kalan viejämaa. Tällöin työllistettäisiin ammattikalastajia, jalostajia, viejiä ja kalastusmatkailuyrittäjiä.

Meillä on järviä, joita voitaisiin hyödyntää siian, lohen, ahvenen, hauen ja kuhan ym. kasvatukseen. Ei kaikkea kalaa tarvitse kasvattaa hallissa, vaan voidaan hyödyntää luonnonravintomenetelmää. Vesistöjen tila ei tietenkään saa vaarantua viljelyn myötä. Järvet kykenevät tuottamaan 20 - 30 kg/ ha/ vuosi esim. muikkua tai siikaa. Tätä tarkoitusta varten Metsähallitus voisi vuokrata yrittäjille omistamiaan vesistöjä.

Hehtaarisaaliiden perusteella saadaan laskentaperusteet kalastuselinkeinolle. Järkevällä kalastuksella olosuhteet ja kustannusten ennustettavuus ovat lähes muuttumattomia. Näin voidaan arvioida, paljonko tarkoitukseen sopivilla vesialueilla olisi mahdollista tuottaa kalaa ja mitkä olisivat pysyvän elinkeinon edellytykset.

Luontaistalouden supistumisen sekä maatalouden ja teollisuuden voimakkaan kasvun myötä kotitarvekalastuksen merkitys ruokahuoltoon alkoi supistua. Markkinatalous nopeutti kaupunkien kasvua ja putiikeista tuli tavaratalovaiheen jälkeen supermarketteja. Kalan markkinointikanavia on lisättävä ja jalostusta kehitettävä tuoreesta kalasta valmisruokateollisuuteen, puoli- ja täyssäilykkeeksi. Perkkeet voidaan käyttää eläinten ruuaksi.

Hyödynnetään isänmaahan sidoksissa olevia mahdollisuuksia. Kalatalous on osa sinistä biotaloutta.

0

Vesistöt tuottamaan kalaravintoa


Elämme onneksemme luonnonrikkauksien maassa. Meillä on n. 190 000 järveä joiden rantaviivaksi ympäristökeskus laski 215 000 kilometriä. Yli hehtaarin pinta-ala on 56 000 järvessä. Yli kymmenen neliökilometrin kokoisia järviä on 309, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 21 911 km² eli noin 65 % koko Suomen järvialasta. Maapallon maat huomioiden meillä lienee parhaat mahdollisuudet tuottavaan kalatalouteen. Kuitenkin […]

Artikkeli Vesistöt tuottamaan kalaravintoa julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.

Vesistöt tuottamaan kalaravintoa